 |
| Photo by Eiliv Aceron on Unsplash |
Mikä USA:ssa muuttui?
Uusissa linjauksissa ydinviesti on yksinkertainen: ”eat real food” eli syö oikeaa ruokaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ruokavalio rakennetaan kokonaisista, ravintorikkaista raaka-aineista – proteiinista, kasviksista, hedelmistä, hyvistä rasvoista ja täysravinnosta. Pitkälle prosessoitu ruokavalio nimetään terveysongelmien keskeiseksi tekijäksi.
 |
Uusissa linjauksissa ydinviesti on yksinkertainen: ”eat real food” eli syö oikeaa ruokaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ruokavalio rakennetaan kokonaisista, ravintorikkaista raaka-aineista – proteiinista, kasviksista, hedelmistä, hyvistä rasvoista ja täysravinnosta. Pitkälle prosessoitu ruokavalio nimetään terveysongelmien keskeiseksi tekijäksi.
Miksi muutos tehtiin?
Uusien ruokasuostusten taustalla on huoli amerikkalaisten kroonisten sairauksien ja ylipainon yleistymisestä sekä niiden kuormituksesta terveydenhuoltoon. Tavoitteena on tehdä viestistä helpompi ja käytännöllisempi: keskity kokonaisuuteen ja ruoan laatuun. Ensimmäistä kertaa vältettävät kohteet myös nimetään: valmiit ja pakatut suolaiset ja makeat tuotteet (kuten sipsit, keksit, murot ja karkit) sekä sokerijuomat. Tämä on iso muutos aiempaan verrattuna, koska painotus ei ole vain yksittäisten ravintoaineiden “rajoittamisessa”, vaan kokonaisissa prosessoitujen tuotteiden luokissa.
Suomalaisissa vähähiilihydraatti- ja ketopiireissä on liputettu pitkään juuri tämän puolesta: jätetään prosessoitu ruoka vähiin, syödään oikeaa ruokaa ja annetaan myös rasvoille (kuten voi, maito ja oliiviöljy) niiden kuuluva paikka arjessa. Somessa USA:n uudet ruokasuositukset onkin otettu vastaan hämmentyneen iloisesti vhh-väen kesken, sillä kun iso jättiläinen muuttaa suuntaa, on sillä varmasti vaikutusta myös muualle maailmaan.
Millainen suositus on käytännössä?
1) Proteiini joka aterialla
Suositukset kehottavat priorisoimaan laadukasta, ravintotiheää proteiinia osana terveellistä ruokavaliota ja syömään proteiinia jokaisella aterialla. Proteiinilähteiksi listataan eläinpuolelta mm. kananmunat, siipikarja, kala/seafood ja punainen liha sekä kasvipuolelta pavut, herneet, linssit, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja soija.
Konkreettinen tavoite on 1,2–1,6 grammaa proteiinia per painokilo per päivä (yksilölliset kaloritarpeet huomioiden). Lisäksi suositus kannustaa vaihtamaan uppopaiston uuniin, pannuun, grilliin tai muuhun kevyempään kypsennystapaan ja valitsemaan lihaa, johon ei ole lisätty sokereita, raffinoituja hiilareita/tärkkelyksiä tai kemiallisia lisäaineita.
2) Täysrasvainen maito- ja hapanmaitopuoli nostetaan esiin
Kun maitotuotteita käytetään, suositus ohjaa valitsemaan täysrasvaisia maitotuotteita ilman lisättyä sokeria ja toteaa maitotuotteiden olevan erinomainen proteiinin, rasvan, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde. Maitotuotteille annetaan myös annostavoite: 3 annosta päivässä osana 2000 kcal ruokavaliota (ja tätä säädetään yksilöllisen tarpeen mukaan).
3) Kasvikset, hedelmät ja suoliston hyvinvointi
Kasviksista ja hedelmistä sanotaan suoraan: syö monipuolisesti, värikkäästi ja mahdollisimman alkuperäisessä muodossa. Tavoitteet 2000 kcal tasolla ovat 3 annosta kasviksia ja 2 annosta hedelmiä per päivä.
Suolistoterveys nostetaan omaksi teemakseen: pitkälle prosessoitu ruoka voi häiritä mikrobiomia, kun taas kasvikset, hedelmät, fermentoidut ruoat (esim. hapankaali, kimchi, kefiiri, miso) ja kuitupitoiset ruoat tukevat monimuotoisuutta. Mehuista sanotaan napakasti, että 100% mehua tulisi käyttää vain pieninä annoksina tai laimentaa vedellä.
4) Rasvat: oliiviöljy etusijalle
“Hyviä rasvoja” kuvataan löytyvän monista kokonaisista ruoista kuten lihasta, siipikarjasta, munista, omega-3 -pitoisesta kalasta, pähkinöistä ja siemenistä, täysrasvaisesta maidosta, oliiveista ja avokadosta. Kun rasvaa lisätään ruoanlaitossa, etusijalle nostetaan välttämättömiä rasvahappoja sisältävät öljyt kuten oliiviöljy, mutta vaihtoehdoiksi mainitaan myös voi tai naudan tali.
5) Hiilarit: täysjyvä ok, raffinoitu alas
Täysjyviä “kannustetaan” syömään ja tavoitteeksi annetaan 2–4 annosta päivässä (yksilöllisesti). Uusi annossuositus on siis roimasti alhaisempi kuin aiemmin. Samaan hengenvetoon ohjeistetaan “merkittävästi vähentämään” pitkälle prosessoituja raffinoituja hiilihydraatteja, kuten valkoista leipää, valmiita/pakattuja aamupalatuotteita, vehnätortilloja ja keksejä.
Lisäksi suositus kehottaa välttämään suolaisia tai makeita ultraprosessoituja snackseja (esim. sipsit, keksit ja karkit), ja suosimaan ravintotiheitä ruokia ja kotona valmistettuja aterioita. Myös sokerijuomat (limsat, hedelmäjuomat, energiajuomat) ohjataan vältettäviksi.
6) Lisätty sokeri, makeutusaineet ja “yksi ateria”
Tässä suositus on samaan aikaan tosi tiukka ja tosi käytännöllinen. Linja on, että lisättyä sokeria tai keinomakeuttajia ei oikeastaan suositella osaksi “terveellistä” ruokavaliota. Silti suositus antaa myös konkreettisen rajan: jos samalla syöntikerralla (ateriaksi laskettava kokonaisuus) tulee lisättyä sokeria, yhden aterian pitäisi sisältää korkeintaan 10 grammaa lisättyä sokeria.
Kommentit
Lähetä kommentti