 |
| Kuva: Perheleipurit Leipä tuntuu olevan kysyttyä tavaraa meidän lähikaupassamme, sillä monesti olen leivän mainostekstin kohdalta löytänyt vain tyhjät laarit. |
Viime kerralla kauppareissulla tärppäsi ja osuimme paikalle juuri, kun Karppisen leipälaari oli täytetty. Niinpä nappasin omamme maistiaiseksi sen enempiä tuoteselosteita lukematta. Kotona leipää natustellessani olin pudota tuolilta tuoteselostusta lukiessani:
Siis vehnäjauhoja karppileivässä? Ymmärrän, että meitä karppaajia on monenlaisia. Jotkut laskevat pääosin hiilihydraattien määrää ja jotkut syynäävät tarkemmin tuoteselosteita. Itse kuulun yleensä tähän jälkimmäiseen kategoriaan, sillä itselleni tärkeämpää on ruuan sisältö/laatu kuin paljonko hiilaria ko. tuote sisältää - toki hiilarimäärääkin tarkkaillen, vaikka en niitä gramman päälle jaksa laskeakaan.
Karppinen lienee niille vhh-ruokavaliota noudattaville hyvä leipä, jotka tuijottavat pääasiassa vain hiilarimääriin, ja joille vehnäjauhot sopivat. Leivän maku oli mielestäni kuivahko ja kananmuna puski kaiken muun yläpuolelle. Itselläni Karppinen -leipä turvotti vehnäjauholle tyypillisellä tavalla vatsaa. Paremmin Karppinen tietenkin nälkää piti loitolla, kuin jos olisin oikeasti syönyt jonkun tavallisen sekaleivän tai vehnäjauholeivän. Mieheni ja tyttäreni maistoivat myös leipää. Tyttären mielestä se oli ihan okei ja kyllä mieskin siitä tänään aamuleivän halusi ottaa, mutta silti olemme sitä mieltä että omatekemä karppileipä on parempaa sekä vatsalle - että päivittäiselle hiilarimäärälle.
VHH-ruokavalion tunnetuin puolestajapuhuja lääkäri Antti Heikkilä tyrmää omassa blogissaan tämän leivän roskaksi, koska leipään on pyritty lisäämään proteiinipitoisuutta. Heikkilän mukaan VHH ei ole proteiinidieetti vaan rasvadieetti. "Proteiini ei ole polttoaine, vaan rakennusaine. Liika proteiini on haitallista ja sen käyttäminen polttoaineena pitempiä aikoja johtaa väistämättä ongelmiin."
Olipa Heikkilä mitä mieltä hyvänsä Perheleipurien ja muidenkin leipomojen vhh-leivistä, minusta on silti hienoa, että kuluttajien mieltymyksiin vastataan edes jollain tasolla. Enkä sano, että emme enää ikinä osta Karppista, sillä voihan sitä pakkaseen ostaa jos joskus haluaa, turvotuksenkin uhalla, iskeä hampaansa leipään ja mantelileivän tarvikkeita ei löydy kaapista tai kukaan ei ehdi leipää tekemään. Kaikkein fiksuinta olisi varmaan pyrkiä siirtämään leipä ruoka-ajatuksien keskipisteestä ja keskittyä niihin muihinkin ruokiin - maailma kun on makuja täynnä!