Kuten jo aiemmin kerroin, tämä on kolmas kerta, kun siirryn vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Tähän ajattelinkin listata nyt niitä konsteja, joilla itse olen ajatellut tällä kertaa luovia karikoista tällä kertaa pois, ettei mieli ala tehdä livetä takaisin vanhaan ruokavaliooni.
Leipä: Olen pahasti leipäaddikti ja monta päivää olen jopa elänyt pelkällä leivällä. Jos pöydällä on näkkileipäpaketti, minä ihan vahingossa nipsaisen siitä päivän aikana palasen, toisen, kolmannen...Jos katson omaa painonkehitystäni, niin en minä voi siitä leipää kuitenkaan syyttää, mutta sen pupeltaminen ajaa helposti vaalean leivän luo ja siitä on kuulkaas sitten jo lyhyt matka Saarioisten pizzaan ;-) Lääkäri Antti Heikkilä puhuu usein siitä, miten viljat aiheuttavat usealle suomalaiselle mitä omituisempia oireita, joita sitten lääkitään tai luullaan maitoa syylliseksi. Minullekin viljat aiheuttavat ihan selvästi turvotusta ja mahan kipuja, jotka ovat nyt karppaamisen myötä vähentyneet ja oikeastaan hävinneet jo kokonaan.
Kesäloman aikana tuli herkuteltua patongilla, hampurilaisilla, pastoilla ja pizzoilla. Maha paisui välillä niin isoksi palloksi, että sivustakatsojat olisivat voineet kuvitella minun odottavan vauvaa ja lasketun ajan olevan jo melko lähellä ;-) Vaaka ei kuitenkaan marissut painosta mitään, mutta housut kiristivät ja mahaan sattui. Mahankipu helpottui aina erittäin haisevalla lopulla, prööt.
Onneksi Karppaus.infosta löytyi vihdoinkin todella hyvän karppileivän resepti! Leivän leseet ja siemenet takaavat myös kuidun saantia ja pitävät ainakin minulla ummetuksen poissa. Ummetus on ollut minulla karppaamisen karikko nro. 2.
Sokeri: Tämähän alkaa kuulostamaan kuin AA-kerholta, mutta olen tavallaan addiktoitunut myös sokeriin. Tästä en ole vieläkään ihan täydellisesti luopunut, sillä aamukahvin juon vielä ruokosokerin kanssa. Tämä ei periaatteessa olisi ollenkaan ongelma JOS suostuisin käyttämään keinomakeuttajia, joita aiemmin käytinkin. Nyt vain superfoodeihin tutustuessani olen alkanut arvostamaan kaikkea luonnonmukaista, joten keinomakeuttaja ei oikein sovi arvomaailmaani nyt. Valkoista sokeria en siis enää käytä, mutta makeuttajiksi kelpuutan tällä hetkellä luomuruokosokerin (pienissä määrin) ja stevian. Kaupan hyllyltä löysin myös koivusokerin ja se tuntuu maistuvan kahvissakin paremmalta kuin stevia, jota en ole vielä ihan täydellisesti oppinut käyttämään (= laitan sitä liikaa, jolloin stevia puskee makunystyröihin kitkeränä). Hunaja ja Agave-siirappikaan eivät ole ihan poissuljettuja vaihtoehtoja, vaikka ihan hiilihydraatittomia ne eivät olekaan...
Kyllästyminen: Yksi pahimpia karikoita on se, että vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa voi jumittua tiettyihin ruoka-aineisiin esim. munaan ja pekoniin. Kun munakasta veivaa päivästä toiseen, kyllästyy siihen ennen pitkää ja sitten alkaa maistumaan myös joku muu - IHAN MIKÄ TAHANSA - AAH PIZZAA, PATONKIA! Tätä varten täytyykin pohtia etukäteen, että ei syö mitään ruoka-ainetta joka päivä, vaan pitää taukoja ruoka-aineiden välillä. Ruokien suunnitteleminen voisi olla tähän hyvänä apuna. Onneksi meitä karppaajia on jo niin paljon, että netistä penkomalla voi löytyä hyviä aamiaisideoita munien lisäksi.
Leipä: Olen pahasti leipäaddikti ja monta päivää olen jopa elänyt pelkällä leivällä. Jos pöydällä on näkkileipäpaketti, minä ihan vahingossa nipsaisen siitä päivän aikana palasen, toisen, kolmannen...Jos katson omaa painonkehitystäni, niin en minä voi siitä leipää kuitenkaan syyttää, mutta sen pupeltaminen ajaa helposti vaalean leivän luo ja siitä on kuulkaas sitten jo lyhyt matka Saarioisten pizzaan ;-) Lääkäri Antti Heikkilä puhuu usein siitä, miten viljat aiheuttavat usealle suomalaiselle mitä omituisempia oireita, joita sitten lääkitään tai luullaan maitoa syylliseksi. Minullekin viljat aiheuttavat ihan selvästi turvotusta ja mahan kipuja, jotka ovat nyt karppaamisen myötä vähentyneet ja oikeastaan hävinneet jo kokonaan.
Kesäloman aikana tuli herkuteltua patongilla, hampurilaisilla, pastoilla ja pizzoilla. Maha paisui välillä niin isoksi palloksi, että sivustakatsojat olisivat voineet kuvitella minun odottavan vauvaa ja lasketun ajan olevan jo melko lähellä ;-) Vaaka ei kuitenkaan marissut painosta mitään, mutta housut kiristivät ja mahaan sattui. Mahankipu helpottui aina erittäin haisevalla lopulla, prööt.
 |
| Mutta mitä tehdä, jos on leipäaddikti ja haluaa karpata? Tämän kertaisen karppaamisen aloitin nyt sillä, että etsin käsiini kielen vieveän karppileivän ohjeen. |
Onneksi Karppaus.infosta löytyi vihdoinkin todella hyvän karppileivän resepti! Leivän leseet ja siemenet takaavat myös kuidun saantia ja pitävät ainakin minulla ummetuksen poissa. Ummetus on ollut minulla karppaamisen karikko nro. 2.
Sokeri: Tämähän alkaa kuulostamaan kuin AA-kerholta, mutta olen tavallaan addiktoitunut myös sokeriin. Tästä en ole vieläkään ihan täydellisesti luopunut, sillä aamukahvin juon vielä ruokosokerin kanssa. Tämä ei periaatteessa olisi ollenkaan ongelma JOS suostuisin käyttämään keinomakeuttajia, joita aiemmin käytinkin. Nyt vain superfoodeihin tutustuessani olen alkanut arvostamaan kaikkea luonnonmukaista, joten keinomakeuttaja ei oikein sovi arvomaailmaani nyt. Valkoista sokeria en siis enää käytä, mutta makeuttajiksi kelpuutan tällä hetkellä luomuruokosokerin (pienissä määrin) ja stevian. Kaupan hyllyltä löysin myös koivusokerin ja se tuntuu maistuvan kahvissakin paremmalta kuin stevia, jota en ole vielä ihan täydellisesti oppinut käyttämään (= laitan sitä liikaa, jolloin stevia puskee makunystyröihin kitkeränä). Hunaja ja Agave-siirappikaan eivät ole ihan poissuljettuja vaihtoehtoja, vaikka ihan hiilihydraatittomia ne eivät olekaan...
Kyllästyminen: Yksi pahimpia karikoita on se, että vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa voi jumittua tiettyihin ruoka-aineisiin esim. munaan ja pekoniin. Kun munakasta veivaa päivästä toiseen, kyllästyy siihen ennen pitkää ja sitten alkaa maistumaan myös joku muu - IHAN MIKÄ TAHANSA - AAH PIZZAA, PATONKIA! Tätä varten täytyykin pohtia etukäteen, että ei syö mitään ruoka-ainetta joka päivä, vaan pitää taukoja ruoka-aineiden välillä. Ruokien suunnitteleminen voisi olla tähän hyvänä apuna. Onneksi meitä karppaajia on jo niin paljon, että netistä penkomalla voi löytyä hyviä aamiaisideoita munien lisäksi.